Katon elvyttäminen on sujunut hitaasti, mutta varmasti ja on itse asiassa hauskempaa kuin odotin. Liiman jämien rapsuttelu lastalla on ollut melkoinen urakka, mutta tehtävä se on sekin. Hauis ainakin kasvaa, tosin vain toisesta kädestä. Tasoittelin proppujen jättämiä reikiä hieman jo eilen ja lopputulos oli huomattavasti lohdullisemman näköinen kuin hetkeä aiemmin. Harkitsen Tikkurilan telattavaa Presto R -tasoitetta katon viimeistelyyn sen jälkeen kun olen täyttänyt ja hionut isommat railot. Ostin myös valmiiksi Tixomatt-maalia pohjusteeksi. Mitään hajua ei ole siitä osaanko omin voimin toteuttaa katon kunnostamisen ja millainen lopputuloksesta tulee, mutta voihan tuota yrittää. Missään nimessä se ei voi olla yhtä kammottava kuin styroksien kanssa, joten sikäli ei paineita. Eikä tämäkään nyt miltään rakettitieteeltä vaikuta. Voi toki olla, että olen täysin erehtynyt ja vuoden kuluttua kattoon sotkemani tasoitteet ja maalit rymisevät nekin päälle. Sopisi kyllä kuvaan.
BTW, korkeutta seiniin tuli melkein 8 senttiä lisää kattomatskujen irrottamisen jälkeen! Hurraa!
Vanha keittiönkaappikin on saanut ensimmäisen maalikerroksen päälleen. Kunhan pinnasta saa riittävän peittävän, luulen, että kaapista tulee aika kaunis. Itse tykkään kiiltävästä pinnasta huonekaluissa. Seinissä pitää ehdottomasti olla mattapinta, jollaisen saa erinomaisesti aikaan kalkkimaaleilla. Kiva yhdistelmä mielestäni!
Olen tänään tokavikaa päivää vanhassa työpaikassani ja aloitan uudessa heti maanantaina. Sain läksiäislahjaksi ihanilta työkavereiltani rempparahaa, joten heti töiden jälkeen kiidän rautakauppaan toteuttamaan tarvittavia hankintoja katon pelastamiseksi! Kiitos ihanat ja rakkaat ystävät, tiedätte täsmälleen mitä tämä nainen tarvitsee! <3 Teitä tulee ikävä! Mutta onneksi meidän ei tarvitse erota iäksi, minun luokseni saa nimittäin aina tulla, esim remontoimaan.
Sunnuntaina sitten ylioppilasjuhlien ym. karkeloiden jälkeen on otettava ehkä hieman toisenlaiset tasoittavat. Ei vaan, vitsi vitsi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti