Kattopainajainen jatkuu

Pahasti päähän noussut Tixomatt (toivottavasti joku narkkari ei nyt saa tästä ideoita) sai kirjoittamaan ja tekemään hulluuksia. Kuskasin mm. roskien mukana mopin ulko-oven pieleen nojaamaan viedessäni roskia. Sieltä se sitten löytyi kohmeisena sattumalta muutama tunti myöhemmin. Kirjoitin myös hassuja juttuja Toximatista ja chuhuista postaukseeni katon maalauksesta. Ottaen huomioon, että siinä vaiheessa olin maalannut vasta murto-osan katosta, voitte varmaan kuvitella päihtymisen tilan mitä pidemmälle pääsin. Loppuillasta itkinkin jo naurusta kaikkea oikeasti ei niin hauskaa edes. Onneksi aine loppui kesken ja sain siirrettyä väistämätöntä eli katon viimeistelyä taas ainakin ensi viikonloppuun. Ja viimeistelyllä tarkoitan nyt maalauksen viimeistelyä. Katon varsinainen viimeistely onnistunee vasta kun asuinneliöt lisääntyvät johonkin suuntaan tai kun muutan pois ja saan sen myötä huoneen tyhjäksi.

Upeeta jälkeä..........

Kun ystäväni kuulivat, että olin Trip Trap -tuolin ja pienen varrettoman telan avulla sählännyt kattoon maalia, sain useita avuliaita tarjouksia kunnollisten välineiden lainasta. Aina kannattaa siis olla vähän avuton ja säälittävä!

Loppupäivästä maalailin liitutaulumaalilla vanhan keittiönkaapin keltaiset ovet mustaksi. Tämäkin homma on seissyt jokusen kuukauden. Vielä pitäisi viimeistellä muutama yksityiskohta. Mutta kohtahan se kesälomakin taas on josko sitä sitten reipastuisi näiden vähemmän elämistä haittaavien asioiden hoitamisiin.

Kaatuvat seinät

Valehtelin vähän aiemmassa postauksessa, että olisin koko loppusyksyn ja talven vain maannut laakereillani enkä tehnyt mitään remppahommia. Kävin kyllä kaatamassa Artun seiniä. Ottaen huomioon millainen remonttityyli minulla on, on ehkä ihan hyvä vain, etten ole esiintynyt tässä asussa viime aikoina kovin ahkerasti.

Myöhemmin Pirikämppä -blogista selvisi, että seinien hajottamiseen olisi ollut käteväkin konsti rälläkän avulla. No, tehtiin taas kaikki vaikeimman kautta ja murjottiin seinää holtittomasti lekalla niin, että tiilinpalat lentelivät ja seinää irtosi vähän sellaisistakin kohdista mistä ei välttämättä olisi tarvinnut. Nyt kyseisessä asunnossa alkaa putkiremontti, joten siellä ei pääse säätämään itse hetkeen.

Uusi ja uljas Ikean vaatekaappi

Sain taannoin Ikean ruskean vaatekaapin ystäväni eksältä. Olen siitä ehkä täällä maininnutkin, joten kyseessä ei ole täysin uusi tuttavuus. Mutta kuka näitä muistaa. Joka tapauksessa. Maalasin kaapin valkoiseksi ylijääneellä lattiamaalilla. Sinänsä ei mikään hirvittävän hyvä kalustemaali, joten en suosittele. Toisaalta jos ei halua heittää hyvää kamaa roskiin, kannattaa edes koettaa hyödyntää se jotenkin. Terveisin hamstraaja.

Kaapista tuli ihan kiva. Tykkään sen kiiltävästä pinnasta. Maali on kylläkin irtoillut paikoitellen kohdista, joissa on kitkaa, kuten ovien alaosista, mutta tämä saattaa johtua siitä, etten käsitellyt pintaa mitenkään ennen kuin aloin maalailla. En nyt muista tarkkaan, joten saatoin jostain kohtaa vähän hioa paperilla, mutta tuskin kumminkaan. Joka tapauksessa kaappi näyttää kauniilta ja sopii hyvin tyyliltään makuuhuoneeseen. Laitoin kissoille pedin kaapin päälle ja se otettiinkin heti käyttöön.

Makuupaikan lisäksi kaappi toimii myös yrjöämpärinä.

Uusi vuosi, uusi katto

Kaamosuupumuksen vuoksi remontti jäi syksyn jälkeen niille sijoilleen eikä edistystä ole tapahtunut missään suhteessa koko talven aikana. Nyt kun valon määrä on lisääntynyt, ovat aivoni hiljalleen alkaneet taas työstää ajatusta remontin jatkamisesta. Olen koettanut hakea inspiraatiota mm. lehdistä, Pinterestista ja muista remonttiblogeista. Lopulta jouduin toteamaan, että tuli inspiraatiota tai ei, jotain on tehtävä. Tämän herätyksen koin äitini käytyä luonani tuomassa koiria hoidosta. Hän vilkaisi makuuhuoneeseen ja kysyi voisiko hän auttaa jotenkin katon saamisessa kuntoon. Perään hän lisäsi, että eteinen muuten näyttää juuri niin hirveältä kuin veljeni oli kommentoinut sen olevan. Kiva juttu.

Tänään kaivelin eteisen yläkaapista maalipurkkeja, pensseleitä ja teloja. Tixomatt oli muuttunut klimpiksi, jossa lillui öljyisä lakkakerros pinnalla. Sekoittelemalla siitä sai käyttökelpoista, joskin koostumus jäi hiukan epätasaiseksi. Maalissa siis tuskin oli mitään vikaa, lähinnä varmaan käyttäjäpää oli epäkelpo osaamisessa tämän askareen suhteen. Nona ehdotti katon väriksi turkoosia valkoisin polka-palloin. Onneksi turkoosi maali oli kuivunut Toximattia vielä pahemmin, joten hyvällä tekosyyllä sain oman toiveeni valkoisesta katosta runnottua läpi.

Saatuani ensimmäisen roiskeen Tixoa silmään, tajusin myös laittaa halloweenin nörtti-lookkia varten ostamani henkkamaukan feikkilasit päähän. Tyyli ennen kaikkea. Nyt katosta on maalattu noin 1/20 ja jouduin ottamaan tauon henkisen ja fyysisen rasitusvamman vuoksi. Vaikka maalaaminen yleisesti ottaen onkin hauskaa, katon maalaaminen on yhtä helvettiä. Muutenkin koko katto v*tuttaa. Minulla ei ole tilaa minne siirtää huonekalut väliaikaisesti, käytin kaiken suojamuovin viime kesänä omituisiin viritelmiin parvekkeen kukkatelineissä enkä tilaa Hesaria. Ja vaikka tilaisinkin niin nykykoossaan siitä ei ole juurikaan apua remontissa. Eikä muuten pentujen pissapaperinakaan. Kiitti vaan Hesari. Kaikki makuuhuoneessa oleva on siis altistunut tai tulee altistumaan roiskeille. Yksi pehmolelu on jo menetetty. En ole raaskinut vielä paljastaa tätä tyttärelleni, joka maalatessani oli järjestänyt minulle 10 kuukautta etuajassa syntymäpäiväkestit.

Asiasta toiseen. Minulla on poika-chihu täällä kotona astumispuuhissa. Ainoa vaan, että eiväthän nämä mitään saa aikaan. Onnistumisprosentit ovat tällä hetkellä kaikessa hiukan miinuksen puolella.